Piitkästä aikaa keikalle!! Tuntui kuin olisi nuortunut 12 vuotta, kun pakkailtiin autoa auringon paiskoessa alkavan kesän ensimmäisiä lämpöisiä säteitään. Mahassa oli pitkästä keikkatauosta johtuen pikkasen ylimääräistä pöhinää, kuitenkin enemmän odottavaa innostusta kuin pakokauhua.

Keikkapaikkana oli Seinäjoen ylpeys Rytmikorjaamo, joten puitteista homma ei jäisi kiinni. Illan edetessä kuitenkin huomasi, että meneillään oli Seinäkuun yö ja tapahtumaa riittävästi ympäri kaupunkia. Rytmiksen sessio oli vieläpä alkoholiton, mikä valitettavasti tarkoittaa sitä, että rokkikansa on jossain aivan muualla (saatanan juopot).

Mutta ei sovi valittaa. Keikalla oltiin ja keikka piti vetää kunnon asenteella. Asennetta saatiinkin kaivettua, vaikka tunnelma ennen vetoa oli salin koko ajan tyhjetessä lähellä aavemaista. Pitkä keikkatauko tuntui kyllä myös hieman ruosteisena soitantona. Joka jannu oli vuorotellen vähän eksyksissä.

Meininki taisi kuitenkin olla kohdillaan, kun kovin vähäisestä yleisöstä lähti biisien välissä niinkin kova meteli. Se taas tietenkin löi lisää puhtia ruosteiseen koneeseen. Veto menikin lopulta lieventävät asianhaarat huomioon ottaen mainiosti. Ja saatiinpahan taas keikkahana auki.

Keikan jälkeen tultiin kädestä pitäen kiittelemään ja levytkin tekivät kauppansa. Jälleen törmäsi siihen totuuteen, että veto kuin veto kannattaa hoitaa täysillä, olosuhteista huolimatta. Nytkin saatiin voitettua puolellemme muutama sielu, jotka varmasti vievät sanomaa eteenpäin. Kuinkahan olisi käynyt, jos oltaisiin vedetty naama mutrulla väkinäinen setti ja lähdetty kiroten nukkumaan? Paha kello kun kuuluu tunnetusti hyvää kauemmas.

Viivan alle jäi siis positiivinen lukema. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan keikkaan, joka luultavasti menee jo paljon rouheammin, nyt kun saatiin vähän rasvaa rattaitten väliin. Näkyillään siellä.

 

-Jussi-