Rytmikorjaamo alkaa tulla keikka-alustana jo tutuksi. Viimeksi sen lauteilla oltiin marraskuussa ja nyt taas. Ilmassa oli tällä kertaa reipasta onnistumisen painetta, siitä viime kerrasta kun jäi sen verran hapan maku suuhun.
Ilta alkoi hienoisen sekalaisissa merkeissä. Pääesiintyjä Sussu ilmoitti peruvansa sairastapauksen vuoksi keikkansa. Soundcheckaikataulut meni uusiksi eikä soittoaikojen mahdollisista muutoksista ollut kenelläkään tietoa.
Aholan Kimmon ammattitaitoisissa käsissä checkit kuitenkin mentiin sujuvasti läpi ja kaikki toimi niin kuin vain toimia voi. Ja kun mitään uutta tietoa ei illan aikana soittoajoista tullut, päätimme bändien kesken pysyttäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa.
Porukkaahan ei odotetusti paikalle paria kourallista enempää valunut. Lähtöasetelma keikalle oli siis siltä osin saman kaltainen kuin viime rytmisvedossa. Joka jannulla oli kuitenkin nyt sellainen asenne, että vedetään täysillä tuli mitä tuli.
Ja hyvähän siitä tuli. Nyt päästiin heti keikan alusta sellaiseen moodiin, että kaikki onnistui ja vaikka ei onnistunutkaan, niin ei annettu sen pilata meininkiä. Biisit pysyivät kasassa, temmot olivat maltillisia ja oma fiilistaso korkealla. Yleisökourallinenkin tuntui viihtyvän, kun bändi näytti viihtyvän.
Illan lopputulemana oli ehdottomasti tämän vuoden paras keikka toistaiseksi. Näistä tunnelmista on hyvä jatkaa sekä levyn tekoon että tuleviin keikkakoitoksiin. Kyllä se hyvä keikka vaan näyttää olevan ensisijaisesti pään sisältä lähtevä juttu. Lopulta millään ulkoisella seikalla ei ole juurikaan merkitystä onnistumiseen. Nähdään taas keikoilla!
-Jussi-